ensitavoite

ensitavoite

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Ruokavalio

Mun koulu loppuu kohta. Ens perjantaina on näyttökoe, ja sen jälkeen pitäs tehdä se tentti. Jos ne menee molemmat läpi, mä oon PT. Personal Trainer.

En mä tiedä miltä se musta tuntuu. Toisaalta upealta, mä olen opiskellut itselleni ammatin. Toisaalta taas, mitä mä sillä teen?

Kävin tänään miehen, joka meillä asuu, kanssa treenaamassa näyttöön niitä keissejä. Hän on raudankova ammattilainen, jonka kanssa on varmasti upeeta työskennellä sekä työkaverina että asiakkaana. Näissä asioissa luotan häneen kuin vuoreen, enemmän kuin moniin minua opettaneisiin opettajiin, johtuen paljolti siitä, että hän on tehnyt kyseistä työtä kauemmin kuin moni opettanut.
Oli mahtavaa saada fiilis että juu, kyllä mä osaan nää hommat, ja joo, mä oon samaa mieltä tästä sun kanssa. Siis ihmisen, joka tekee tätä työkseen.


On munsta kiva valmistua, vihdoin. Johonkin. Ja tottakai mä luotan omalla tavallaan t4u:n koulutukseenkin ja siihen, että mä olen ammattilainen kun valmistun. Olen saanut asiakkailta hyvää palautetta valmennuksestani, ja olen sen suhteen varma.

En kuitenkaan tule tekemään tätä työnä, toki voin valmentaa jos saan yhteydenottopyyntöjä, muutama paikka vapaana aina on, mutta olen tällä hetkellä niin mahtavassa työtilanteessa, etten koe tarvetta sitä muuttaa.

Koulun myötä olen tutustunut mielettömän ihaniin ihmisiin. Koulutus on ollut kaikin tavoin minulle rikkaus. Kuitenkin, kun aloitin lokakuussa työt, on tuntunut siltä että työn ja koulun ja treenin ja perheen yhdistäminen ovat vieneet helvetisti voimia ja on ollut vaikea keskittyä kouluun. Siksi olen onnellinen, että se on viikon päästä ohi.
Vaikka se onkin kummallista.

Kirjoitan samalla loppuraporttia harjoitusasiakkuudesta, ja hoivaan sairasta nuorimmaista. Päätin kuitenkin kirjoittaa myös blogiin, koska tämä on jo kohta kuopattu tätä kirjoitustahtia. XD


Olen ollut nyt 7 päivää ruokavaliolla. Tuli fiilis, että jotain on tehtävä, kun syön miten sattuu ja olo oli aika höttönen. Toki, mun treenitkään ei ole mitään maailman upeimpia, ja oonkin ottanut sen asenteen että en ressaa. Treenaan kuitenkin sen 3-5krt vkossa.
Paino on tippunut maanantaista 2,5kiloa, joten voidaan vaan todeta, että ruokavalio on ainakin pannut nesteet liikkeelle. Olen myös ravannut öisin vessassa, mitä en ole raskauden jälkeen kokenut useasti tarpeelliseksi.

Olen tyytyväinen itseeni, vaikka tottakai haistelen karkkia ja suklaata ja sämpylöitä ja ja ja…

En myöskään aio hirveästi ressata. Yritän nyt lähinnä taas löytää kultaista keskitietä, ja tämä ensimmäinen vko otettiin aika tiukasti rahka-riisi-kana-voittoisesti. ensi viikolle mulla on riisin tilalla parille ekalle päivällä bataattia, katsotaan mitä se tekee ololle. Tarkoitus on siis saada tämä aamupala-välipala-lounas-välipala-päivällinen-iltapala- moodi takaisin päälle, ja ottaa sitten jotain herkkupäivää väliin ym, ei liian orjallisesti koska mun ei tarvi. Oikean ruuan syöminenhän mulle on aina ollut ongelma, koska olen semmoinen herkkuhiiri.


Treenaan toki myös. Välillä seurassa ja välillä yksin. ja kuvaan, tottakai.
Olen syönyt myös sushia ensimmäistä kertaa elämässäni. Saanut aamupalaa sänkyyn ja liittynyt luomuruokapiiriin.

Treeni kulkee ihan kivasti. ei mitään maita mullistavia mutta ei tarvikaan. olkapäät on edelleen mun suosikkilihasryhmä, mutta selkääkin oon alkanu diggaa kun saan sen kipeeksi. Kun se on mulle ainoo mittari. :D :D

oon kokkaillu, esim kasvispihvejä.

ai et mikä toi vika hanurikuva on? no semmonen, kun mä oon miettiny että miten ihmeessä ne pyrstömuijat saa niitä kuvia hanureistaan ja kokeilin. :D :D

Oon käyny ravintolassa ja tehny sitä ruokaa, esim pinaattilettuja.
Oon saanu ihanat keltaiset kuulokkeet mun hanilta. <3 ihan mielettömän ihanat ja hyvät ja siistit ja siis sain lahjaksi. ihkuu. oon ihan sydäminä. Se mitä oon huomannu niin mun olo ei oo tursas. Toki äsken söin ruisleivän kaksi puolta iltapalaksi, ja tietysti se hiivaisuus nyt sitte jo tuntuu mun mahassa. :D mutta oikeasti muutoin, niin olo on tosi hyvä. Samoin eilen Treenatessa huomasin, että semmonen turha nestepöhö oli pois, ja lihakset näky kivasti. Tästä en tietenkään saanut kuvaa koska olin yksin selkäreenissä. AI NIIN!!! Oon ollu nyt oottakaas.. kuukauden(?) jo ilman zerokolaa. Ilman mitään hiilihappoa tai limsaa itseasiassa. Ihan mieletöntä, siitäkin mulla on hyvä fiilis. Askel askeleelta kohti sädekehää. XD XD Luulin etten ikinä pääse siitä myrkystä eroon, mutta toisin kävi. Nyt en edes kaipaa sitä. Katsotaan, näkyykö se mun MAHASSA. :D :D Sit mä kävin taas reenaas kaverin kanssa ja sain kuvia. Itsestäni, tottakai.


Piti tulla kesä, mutta heti kun pääsin moodiin että ostin itelleni viidellätoista eurolla h&m:ltä kangaskengät, satoi lumi takas maahan ja on niin kylmä että tukka heiluu sisälläkin kun tuulee joka ravosta.

Ruokavalio on tylsää. Se on just semmosta että syyää ku pitää syyä, vailla mitään kiksejä. Mies joka meillä asuu on ihan häjäsä kun en enää syö sen kanssa iltasin sohvanmutkassa herkkuja. :D mäki oon, välillä. Mut sit taas tajuan kuinka hyvä olo mulla on, ja jatkan suklaan haistelua.
Anoppi jätti tänne tummaa 44% suklaata. haistelin.

Toki, suurin kiusaus mulla on kyllä töissä:
kaikkea ihanaa raakapatukkaa, ja mun mupelot on ihan in lööv cocovin appelsiini-rakaapatukkaan. Ja koska olen esimerkillinen äiskä, ostan heille niitä tottakai kotiin, koska raakapatukat ovat kuitenkin terveellisempiä kuin karkit jälkkärinä. Ja sitten himoitsen niitä itse.

Toki myönnän että maistelen niitä heiltä, en ole niin ehdoton. Ruokakin menee vaa'an kautta mutta silti silmämääräisesti eikä gramman tarkkuudella. En kuitenkaan ole syönyt raakapatukkaa, raakasuklaata, vaaleaa leipää, karkkia, suklaata, pullaa, omenatassua, jäätelö,pitsaa, mitään semmosta. Haukku sillon tällön raakapatukasta.

Mutta hei, ehkä mun täytyy nyt kirjoittaa toi loppuraportti valmiiksi ja sitten lyyä kone kiinni. Aamulla on aikanen töihinlähtö, ja olen jo kaksi kertaa tätä kirjoittaessani käynyt nukuttamassa nuorimmaisen joka herää uudelleen kun yskii niin kovin. Eli yöllä tiedossa samaa rumbaa kuin viime yönä=ei paljon unta joten pitää painua ajoissa petiin.

Lupaan (taas kerran) kirjoittaa jotain järkevää teille joskus. Nyt mä kuitenkin paneudun noihin kouluhommiin että saan ne pois alta ja sitten Alan vaan oottamaan kesää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

heräsikö ajatus? jaa se kanssani!