ensitavoite

ensitavoite

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

EDIT*

Kiitos kaikille myötäelosta ja kannustavista sanoista. En mitenkään pysty kaikille teille ihanille ihmisille vastaamaan, mutta olkoon tämä yhteisesti teille kaikille.
Sekä niille, jotka ovat jo solvanneet minut narsistiksi, huomionhakuiseksi, mieheni olevan petturi ynnä muuta.

Olen puhunut tänään sosiaaliviranomaisen kanssa, ja haluan painottaa, etten ole millään muotoa halunnut antaa kuvaa, missä kritisoisin sosiaaliviranomaisten tai lastensuojelun työtä. He tekevät tärkeää työtä, jolta nämä tällaiset ilmoitukset vievät resursseja. Virkailija, jonka kanssa olen puhunut, on ollut "hyvä tyyppi" sekä ymmärtäväinen. Ihmettelin, miten voi olla mahdollista, että ilmoitus on ollut koneiston rattaissa puoli vuotta, kun kyseessä on kuitenkin pieni lapsi. Vauva vielä. Että jos hänellä olisi todellista vaaraa, olisi tämä puoli vuotta todella pitkä aika kärsiä.
Virkailija sanoi, että ilmoituksia olisi tullut useampia, mikäli lapsella hätää olisi.
Niinpä niin.
Referoiden, ilmoitus on tehty lokakuun lopulla, kun vauvani on ollut vajaa 2 kuukautta vanha. Soitto on tehty nimettömänä. Hän on kertonut soittavansa facebook-kirjoitusten perusteella. Epäilevänsä mielenterveyttäni, minua kiinnostavat muut (treeni) asiat, eikä vauvanhoito. Olen myös riidellyt facebookissa lastenkasvatuksesta.
Aha?
Olen kiinnostunut treenaamisesta. Olen kiinnostunut siitä, miltä salitreeni tuntuu lihaksessa. Olen kiinnostunut siitä, mikä fiilis siitä tulee.
Yhtälailla voisin olla kiinnostunut ompelusta, kuvataiteista, kokkaamisesta, ripsipidennyksistä, sisustamisesta tai vaikka tankotanssista.
Olen treenamisen lisäksi kiinnostunut monista muistakin asioista. Artekin kalusteita, Eero Aarnion muotoilusta, Rocky-elokuvista, Esikoiseni koulumenestyksestä, keskimmäiseni piirustuksista. Puolisoni työpäivästä, ystävieni kuulumisista. Vauvani kehityksestä.
Käyn salilla, jonka voi ajatella olevan narsistista. Jos ei itse treenaa tai seuraa minkään kaltaista kehonrakennusta/fitnesstä/tähän verrattavaa lajia, voi olla vaikea käsittää, ettei kyse ole narsismista tai huomionhakuisuudesta. Tai, voi jollain ollakin, mutta pääsääntöisesti lajin esteettisessä puolessa on kyse ihan siitä samasta, kuin vaikka taulujen maalaamisessa. Haluaa tehdä jotakin kaunista. Salitreenaajalle se liittyy omaan kehoon, kuvataiteilijalla kankaalle luotavaan teokseen.
Ja, haluan painottaa, mikäli olisin lajiin totaalikoukussa, en söisi jätskiveneitä, treenaisi vain neljä kertaa viikossa, enkä ainakaan ottaisi juhlissa kakkupalaa.

Mikäli olisin narsistinen persoona, uskoisin käyväni salilla vieläkin enemmän. jos minulla ei olisi lapsia, saattaisin käydä salilla viisi tai kuusikin kertaa viikossa. Tai sitten en. Minä käyn neljästi, koska se on meidän tilanteessamme optimaalisin, eikä häiritse perheemme elämää eikä elämämme pyöri minun salitreenini ympärillä.
Perheessämme tapahtuu paljon muutakin, ja on todella kummallista, ettei ilmoituksen tekijä ole ottanut tätä huomioon.
En myöskään ole mieleltäni sairas, minkä hänkin on ehkä tajunnut, kun ilmoituksia on tehnyt vain sen yhden. Tai, minä ainakin tällaisessa tilanteessa olisin ollut yhteydessä viranomaistahoihin jo useasti, jos mielestäni tällainen toiminta olisi lapselle haitallista.

Olisi tärkeä muistaa, että se, mitä ihminen kirjoittaa sosiaalisessa mediassa, blogissa, missä ikinä, ei ole koskaan koko elämän kirjo.

Minulla tai perheelläni ei ole mitään salattavaa, vaikka ilkeämieliset näin heti ajattelevatkin.
Eihän tämä voi olla perätön ilmoitus, kyllä minä varmasti olen lapselleni vaaraksi, kun kerran olen kiinnostunut salitreenistä ja puhun siitä.

Kuva.
Lapsesta on kuvakin siellä facebookissa, kun se on salilla. Sekin oli siis erikseen mainittu.
Hyi hyi.

Mielenterveyttäni on epäilty, koska treenaan salilla. Mielenterveyttäni on epäilty, koska olen kiinnostunut perheeni ja lasteni lisäksi myös jostakin muusta. Ja jostain ihmeellisestä kulmasta katsottuna on nähty, ettei minua kiinnosta vauvanhoito.

Puolisoni on noin klo 12-21 töissä. Me käymme neuvolassa kuten kuka tahansa, kuukauden välein kunnes vauvallamme oli puoli vuotta ikää. Sen jälkeen käyntejä on harvemmin. Tämän lisäksi minulla on kaksi muutakin lasta. En tiedä, miten tämän paletin olisin pyörittänyt, mikäli minua ei vauvanhoito kiinnostaisi.
En ymmärrä (pahoittelut, taidan jo toistaa itseäni) , miten neljä kertaa viikossa tunti salilla, voi tarkoittaa sitä, ettei minua kiinnosta minun oma lapseni? Miten se, etten olekaan kiinnostunut vetämään kännejä viikonloppuisin, etten lähdekään töihin heti kun mahdollista, että leivon useita kertoja viikossa, antaa kuvan, että olen huono äiti, jonka mielenterveyttä on syytä epäillä?

Olen saanut todella paljon palautetta, ja olen yllättynyt, miten suuren huomion tämä on saanut. se ei suinkaan ollut tarkoitukseni.

Jaan, tai, ennen tätä, olen jakanut, sosiaalisessa mediassa sekä treenejäni, onnistumisiani, lasteni onnistumisia, kuin muitakin tarinoita elämästämme. Ihan kuin kuka tahansa muukin. Lokakuussa tapetilla olivat vauvamme tulevat ristiäiset. Vaikka olen jakanut kuvia ja ajatuksiani, ei minun elämäni siltikään välity kokonaisuudessaan kaikesta tästä, minkä luonnollisesti pitäisi olla päivänselvää.

Tottakai tällainen tuntuu pahalta, ja alkaa miettiä, mitä voi tehdä. Vaikka tiedän, etten ole toiminut väärin, että perheemme elämä on tasapainoista ja hyvää, silti tällaiset ilmoittajat saavat minut takajaloilleni.

Luonnollisesti toivon, että ilmoittajalla oli oikea huoli kuopuksestamme.
koska muutenhan tämä kaikki on vain julmaa leikkiä toisten ihmisten elämällä.


35 kommenttia:

  1. Voi Fiinu, näitä "epäterveitä" ihmisiä riittää :/ Se on niin syvältä, kun joillain ei tunnu olevan niin sanotusti omaa elämää, vaan pitää pyrkiä sotkemaan sitten toistenkin elämä :( Jaksamista sinne! Mä en ainakaan epäile hetkeäkään ettettekö te olisi tasapainoinen perhe! Ja sinä täysissä sielun ja ruumiin voimissa :) Nimin: juuri lähestymiskiellon yhdelle tällaiselle hankkinut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. huoh, rankkaa tuokin. Toivon kuitenkin, että tämä on ns fifteen minutes of fame ja katoaa yhtä nopeasti kuin tulikin. Toki itse asia, eli nimenomaan tämä lasu-ilmoitus, ei katoa mihinkään. Mutta ehkä ne kaikki muut inhottavat lieveilmiöt katoaa. Jos edes ne.

      Poista
    2. Itse olen sohvaperuna, ja rakastan laulamista karaokessa. Se on minun henkireikäni :D Varsinkin äideillä pitää olla henkireikä, että jaksaa pyörittää arkea. Jos en olisi näin laiska, voisin itse pitää blogia laulamisesta. Minulla on myös kaksi lasta, tosin toinen jo aikuinen, toinen teini-iässä. Olen tutustunut lastensuojeluun molempien kautta. Turhat ilmoitukset todella rassaavat! Ovat älykkäitä, hyvätapaisia, pärjäävät koulussa. Silti minusta on tehty ilmoituksia :P Tämä on surkuhupaisa maa! Lastensuojeluilmoitustamuuten ei voi tehdä nimettömänä, sinulle on valehdeltu! Siitä on olemassa laki.

      Poista
    3. Eipäs pidä paikkaansa, lastensuojeluilmon nimenomaan voi tehdä nimettömänä. Tämä siksi, ettei kukaan jättäisi tekemättä ilmoitusta todellisesta tilanteesta, koska pelkäisi siitä koituvan itselle seurauksia.

      Tää on jotenkin tosi surullinen tapaus. Surullista sen ilmoituksen tekijän kannalta, mikäli hän on vain halunnut tehdä kiusaa ja tiennyt tekevänsä perättömän ilmoituksen hukaten näin valmiiksi vähäisiä lastensuojelun resursseja ja aiheuttaen paljon mielipahaa. Jos hänellä on ollut oikeasti todellinen huoli, niin ok, mutta ilmon tekemistä ehkä olisi silti kannattanut miettiä vielä kahdesti jos se kerran perustui pelkkiin facebook-kirjoituksiin.

      Toisaalta, nyt asia on selvitetty ja ilmoitus todettu turhaksi, joten elämä jatkuu. Tsemppiä! :)

      Poista
    4. ilmoitus on muuttunut kunnian loukkaukseksi koska mitään perustetta ilmoitukselle ei ole ollut ja näin ollen jos tekee rikosilmoituksen niin poliisi kaivaa sen ilmoittajan esille vaikka joku muuta kuvitteleekin, poliisilla on keinonsa selvittää kuka oli kyseessä :D siinä ei nimettömyys auta tuon taivaallista kun poliisi rupeaa tonkimaan :D

      Poista
  2. Totuushan löytyy aina blogista ja naamakirjasta... jeah right. Monesti minulle sanotaan, että kyllähän ne tietää mitä minulle kuuluu, kun ovat lukeneet blogia ja naamakirjaani... juu syvimpiä ajatuksia ja koko elämäähän sinne ei suolleta, tosin jotkut tekeekin niin mutta minä en.
    Sä oot edelleen mun idoli kun hoidat perheen ja muut aktiviteetit, sekä saanut vielä mahtavaa tulosta aikaan. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ite oot mun idoli. <3 mää kattelen sun kuvia joka päivä tossa meijän keittiössä. :) ja niin kattelee muuten kaikki miesvieraatkin aina. :D

      Poista
  3. Luin jutun Iltasanomista ja sieltä kautta tulin lueskelemaan blogiasi, Ei voi kun ihmetellä tuollaista ilmoittelua, Kyllä isä on lapselle ihan yhtä hyvä hoitaja kun äiti.
    Itse olen aloittanut salikäynnit kaksi kuukautta sitten. Olen reilusti ylipainoinen ja aina vihannut liikuntaa. Kuntosali on kuitenkin pelastanut tämän sohvaperunan. Kolmesti viikkoon on päästävä.
    Olen myös lopettanut lasten ylimääräiset viikkorahat että rahani riittäisivät salikäynteihin. Pitänee varautua siihen että joku ilmoittaa moisesta kaltoinkohtelusta eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hienoa että olet löytänyt liikunnan ja sitä kauta myös uutta iloa elämään. :) olen samaa mieltä, että liikunta antaa kyllä ihmeesti hyvää mieltä ja voimaa. :)
      iloa treeneihisi.

      Poista
  4. Jatka samaan malliin niin hyvää tulee :) On hienoa, että jaksat pitää huolta itsestäsi, nostan todellakin hattua sulle :)

    VastaaPoista
  5. Voimia! Itse yhden ja puolikkaan koululaisikäisen lapsen äiti ja löysin oman harrastukseni brassi jujutsun parissa pari vuotta sitten ja salista on tullut toinen kotini =) Liikunta vain on muoto, joka tuo vaihtelua arkeen ja omaan elämään ja auttaa jaksamaan! Voimia ja liikunnan iloa! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet niin oikeassa! Sitä samaa sinnekin, ja mukavaa kevättä!

      Poista
  6. Moikka, mua jäi ihan vaivaamaan että miksi vauvan ottaminen treeneihin messiin on siis paha asia? Ite kelaan että jos lapsia joskus saan, niin he kulkevat mukana harrastuksissa ja kaikkialla missä mahdollista. Jos ois leikki-ikänen niin ymmärrän riskit, mut vauva kaukalossaan äiti tai isä vierellä (syömässä pullaa Essolla tai vääntämässä haukkaa salilla) ei liene satuta itseään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. en osaa tuohon sanoa, koska jos itse ajattelisin näin, en vauvan kanssa olisi salilla ollutkaan.
      Lajivalintakysymys ilmeisesti, koska sinne essolle kyllä saa mennä hengaamaan ihan vapaasti (jopa silloin, kun siellä sai vetää röökiä sisällä. Oli ihan ok että vauvat ja isommatkin lapset hengaili messissä. ).

      Poista
  7. Moikka! Tsemppii sulle ensinnäkin.

    Tuli tossa vain mieleen, että eihän tämä ilmoituksen tehnyt tarvitse olla sun facebook kaveri, koska näkyyhän tilat ja kuvat uutisvirrassa, mistä joku "ei omaa elämää omaava" on voinut bongata sun tekemiä päivityksiä.

    Niin ja kyllä lastensuojeluilmoituksen tosiaan voi tehdä nimettömänä silloin kun yksityishenkilö eikä esim ammattinsa takia ole ilmoitusvelvollisuutta.

    - Justiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, olen tätäkin asiaa kyllä käynyt läpi. Kyseessä voi olla esimerkiksi myös puolisoni tuttuja. Mutta mehän emme tätä koskaan saa tietää, joten en ihan hirveästi jaksa asiaa enää miettiä. Olen antanut tälle henkilölle kyllä mahdollisuuden kertoa miksi hän sen teki, mutta ei ole halunnut tulla minulle kasvotusten sanomaan.
      kiitos viestistä ja tsempeistä, mukavaa kevättä! :)

      Poista
  8. No, tieten tahtoen annat aika mustavalkoisen kuvan elämästäsi, että lapset olisivat elämäsi keskipiste. :) Mutta jos käytät lapsiasi painoina, esim penkkipunnerruksessa niin en kyllä ihan usko.. Lapset lapsina, painot painoina. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka. Nyt en ihan päässyt viestisi syvimpään olemukseen..? tieten tahtoen annan elämästäni blogissani aika yksivärisen kuvan, koska blogi kertoo treeneistä, ei muusta.
      ja penkkiin vauva on aika huono painoksi, kun on niin kevyt. Ja lyhytkin.
      ja olet asian ytimessä, lapser lapsina ja painot painoina, mikäli viittaat erääseen kuvaan jossa vauva on kanssani vatsalihasrutistuksissa, kehotan käymään vauvajumpissa kattelemassa mitä ne siellä käyttää painoina..

      Poista
  9. Luin myös jutun ensin lehdestä ja kiinnostuin lukemaan lisää. Todelliseen lasten pahoinvointiin ei puututa, mutta aina löytyy näitä, jotka tekevät perättömiä ilmoituksia. Minua ja miestäni uhkaili päiväkodin johtaja. Syynä oli se, että miehelläni oli mahdollisuus silloin tällöin viettää muutama tunti aamusta lapsen kanssa herättäen hänet hieman normaalia myöhemmin ja syöden aamupalan rahassa ilman kiirettä kotona ennen päiväkotiin viemistä. Itse jouduin aamuisin viemään lapsen aikaisin ennen töihin menoa johtuen omasta työajastani. Miehellä tietenkään ei ollut mahdollisuutta tähän säännöllisesti. Päiväkodin johtajaa se, että perheemme ei noudattanut päiväkodin aikataulua, tietysti kovasti huoletti. Se kuulemma ei ollut lapselle hyväksi. Siis lapselle ei ollut hyväksi syödä aamupalansa isänsä seurassa päiväkodin sijasta silloin tällöin. Lapsen aikataulu muuttui ehkä puolella tunnilla myöhäisemmäksi niinä aamuina, kun hän ei syönyt aamupalaansa päiväkodissa. Näistä aamuista tietysti ilmoitettiin päiväkotiin etukäteen, ettei se 20 centin kaurapuuro mennyt hukkaan. Onneksi kyseinen johtaja ymmärsi itse tilanteen absurdiuden, kun hieman hermostuin tuosta lastensuojeluilmoituksella uhkailusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no jo on! Minua häiritsee se, ettei ihmiset anna vanhempien olla enää ollenkaan vanhempia, vaan aina taustalla on joku, joka tietää asiat paremmin kuin lapsen vanhemmat. Niin tässä sinunkin tapauksessasi. Jos lapsenne olisi reagoinut kovin vahvasti näihin "suuriin" muutoksiin arjessa, olisitte varmaan huomanneet sen itse. voi huoh. Olen aivan varma, että lapsellenne ja isälle on tehnyt vain hyvää tuo, että välillä on mahdollista herätä ilman kiirettä. Sitä aamukiirettä ehtii kyllä tässä elämässä ihan tarpeeksi.

      Poista
  10. Hei :)

    Voimia sinulle ja perheellesi. Tapauksesi kosketti kyllä aika syvältä minua. Nuorempi tyttäreni on kahden 7,5 kk kaksostyttärien äiti ja on aloittanut kuntosalijumpat pitääkseen itsensä kunnossa lapsiaan varten. Isä on lasten kanssa silloin.

    Tyttäreni pitää myös blogia, jossa kertoo myös avoimesti arjestaan ja joskus on käynyt mielessä, et jos joku haluaa tehdä "kiusaa" jollain tavalla, mutta minkäs sitten näille asioille voi.

    Nostan sinulle kyllä hattua, että olet tuonut asian rohkeasti esille, koska eihän sinulla ole mitään syytä tuntea asiasta syyllisyyttä.

    Tuohon edellisen anonyymin kommenttiin lasten käytöstä painona, niin sehän on vanha tapa jumpata lasten kanssa. Siinä lapsi saa tuntea myös läheisyyttä ja yhdessä tekemisen tunnetta. Näin tehdään mm. vauvamuskareissa. Et jos haluaa syyllistää tuos asias, niin miekin olen syyllistynyt tuohon, viedessäni tyttäriäni aikoinaan vauvamuskariin, siitä kohta 30 vuotta :)

    Minustahan se on ihana tapa olla lapsen kanssa ja kehittää myös lapsen havaintokykyä. Eiköhän meillä ole pilvinpimein näitä ns. selkäsairaita nuoriakin :/

    Et älä lannistu, näitä inhottavuuksien heittelijöitä on ollut maailman sivu ja tulee olemaan. Ole oma itsesi, ota omaa aikaa itsellesi, miehesi kanssa kahden ja lastesi kanssa perheenä.

    Ei mulla muuta yks kaheren tyttären äiree ja kahden pienen kaksoistytön mummo

    toivottaa sinulle ja koko perheelle oikein ihanaa vuotta ja koko elämää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. linkkaas tyttäresi blogi, tosi mielelläni luen nimittäin muidenkin äitien elämästä ja treenistä ja niiden yhteensovittamisesta. :)
      ja kiitos kommentistasi, mukavaa kevättä ja kesää sinullekin, ja rakkaudentäyteistä elämää. <3

      Poista
  11. No huh hei. Tyttärelläni on reilun vuoden ikäinen lapsi, ja tyttäreni harrastaa erästä fittness-lajia kilpailutasolla. Se on hänelle henkireikä, myös miehensä harrastaa kuntosalia. Ja mitä kuuluu lapselle. Hän on maailman onnellisin pikkuinen.

    Se, että vanhemmat huolehtivat itsestään ja että heillä on harrastuksia, potkii moninkertaisesti takaisin hyvänä olona lasta kohtaan. Ystäviä ja tukea, juttukavereita ei ole koskaan liikaa pienten lasten vanhemmilla.

    Mites ne ennen on lapset hoidettu? Heinäpellolla, navetalla mukana, kantoliinoissa, pellon pientareilla... Lapsi kasvaa vanhempiensa maailmaan, ei lasta pidä pitää kirjahyllyssä koristeena. Hänestä tulee sosiaalinen ja mukava, kun näkee elämää ja etenkin kun oppii näkemään, ETTÄ VANHEMMAT NAUTTIVAT SIITÄ MITÄ TEKEVÄT JA ETTÄ PARISUHDE TOIMII. Voimia teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juuri näin ajattelen itsekin. kiitos kovasti mukavasta ja tsemppaavasta kommentistasi, mukavaa kevättä sinulle, ja fitness-tyttärellesi kovasti tsemppiä mahtavaan harrastukseen ja toivotaan mitalisijoja nyt ja tulevaisuudessa. :)

      Poista
  12. Kaikkea hyvää Fiinu sinulle ja perheellesi!
    Itsestään ja perheestään huolehtiminen ei ole keneltäkään pois ja itsestään huolta pitävä ja terveitä elämäntapoja edustava vanhempi on erinomainen esikuva myös lapsilleen! Olen pahoillani pahaa mieltä ja turhaa työtä aiheuttaneesta perättömästä ilmoituksesta. Olen pahoillani myös siitä, että tätä sinun juttua kommentoitaessa lukemattomat henkilöt ovat lytänneet asioista enempää tietämättä sosiaalityöntekijät todella maan rakoon. He todellakin tekevät vain työtään ja ovat lain mukaan velvoitettuja tutkimaan joka ikisen ilmoituksen. Lastensuojeluilmoitus tulisi lain mukaan ottaa käsittelyyn seitsemän arkipäivän kuluessa sen tekemisestä. Lastensuojelun ainainen resurssipula vaikuttaa kuitenkin siihen, että ilmoituksia ei saada tutkittua määräajoissa. Joskus toki voi olla muitakin syitä. Toivotaan, että tällaiset turhat ilmoitukset eivät ainakaan yleisty ja sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojeluviranomaisten resurssit voidaan käyttää niiden ihmisten ja perheiden tukemiseen, jotka ovat oikeasti tuen tarpeessa! Hyvää kesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. totta. Olen itsekin miettinyt, kuinka surullista on, että tällaiset ilmoitukset kuormittavat resurssipulasta kärsiviä sosiaalivirkailijoita.
      toivotaan, ettei nämä kovasti yleisty, ja pyrittäisiin edes siihen maalaisjärkeen eli jos on huolta, kysytään suoraan että tarvitsetko apua, jaksatko. eikä suoraan laukata anonyyminä soittelemaan ties minne.
      kiitos kommentoinnistasi, ja mukavaa kevättä. :)

      Poista
  13. Voimia koko perheelle. Olen neljän lapsen äiti, joista kolme on erityislapsia. Olen sitä mieltä, että myös me äidit saamme pitää itsestämme huolta, ottaa omaa aikaa itsellemme. Tuntuu pahalta kun ihmiset tekevät mitä ihmeellisimmistä asiosta lastensuojeluilmoituksia. Tällä hetkellä en pääse salille mutta nyt jumppaan ja nostelen painoja täällä kotona :)

    T. Erna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Erna! On muuten tosi kaunis etunimi sinulla. Ja hienoahan se on, että jumppailet ja nostelet painoja kotosalla. :) kotonakin voi tehdä mitä monipuolisimpia liikuntajuttuja, itsekin tätä nuorimmaista odottaessani jumppailin tyttären kanssa kotona sekä gymstickillä että kahvakuulilla ja käsipainoilla. Toki jossain vaiheessa alkoi oma kehonpainokin riittämään. :D
      Mukavaa kevättä sinulle ja neljälle murullesi. <3

      Poista
  14. Siis tuollainen ilmoitus facebookin perusteella? Uskomatonta. Joskus kun kirjoitin blogia, sain joskus ihmeellisiä kommentteja ikäänkuin kommentoija olisi blogin perusteella tiennyt jotain minusta. Blogi kertoi yhdestä osa-alueesta elämässäni enkä tosiaan kertonut siellä n. 90% asioistani ollenkaan. Joskus vaan ihmetyttää, miten yksisilmäisiä jotkut voivat olla. Itsekään en juuri kirjoita lapsestani mitään facebookissa - kauhistuttaa ajatellakin, että joku vetäisi tästä johtopäätöksen, että "sitä ei kiinnosta sen lapsi ollenkaan". Huhhuh, facebook edustaa ehkä 0,1% elämästäni mitä tulee päivityksiin! Ja itsekin treenaamisesta kerroin yhdessä vaiheessa paljon, koska se kiinnosti vasta aloittaneena. Nyt on taas muut aiheet pinnalla.

    Niin uskomaton tilanne sulla, että hurjaa on. Mutta siis joo, tarkemmin ajatellen, kyllähän näitä ihmisiä piisaa, IKÄVÄ kyllä :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä Johki, ja luulisi ihmisten ymmärtävän, että blogi on treeniblogi, ja siihen on ihan syynsä etten kerro lapsistani enkä jaa heidän selkeitä kasvokuviaan tai ylipäänsä toivon mukaan hirveän tunnistettavia seikkoja. Juuri siitä syystä, että he eivät kuulu tähän, enkä halua heitä tunnistettavan näistä. On todella käsittämätöntä, että facebook, missä kuitenkin myös minulla on esimerkiksi kaukana asuvia sukulaisia ajatellen lasten kuvia (ei julkisesti) ja heidän kuulumisiaan kerron, on se kuitenkin sellainen kanava jollekin, joka lukee elämääni sitä kautta kuin "avointa kirjaa" vaikkei se todellakaan sitä ole. Olenkin jättänyt tämän episodin jälkeen lapsijutut facesta kokonaan pois. Siinäkö miettikööt.
      kiitos kommentistasi (siitä toisestakin) ja mikäli blogin joskus vielä herätät levosta, käy linkkaamassa niin pääse lukemaan. :D

      Poista
  15. moi.
    luis iltiksestä tämän jutun ja heilahdin tänne, koska se ilmoitus oli täysin vailla perusteita niin kyseessähän on rikos ja nimike on joko kunnian loukkaus tai törkeä kunnian loukkaus, eli tee rikosilmoitus, vaikka se lastensuojeluilmoitus on tehty nimettömänä niin tuolla hassun hauskalla suomen poliisilla on keinonsa kaivaa tekijän nimi esille, itse ainakin tekisin rikosilmoituksen sillä ei tuollainen loukkaus ole mikään ihan pikku juttu, siinä voi ilmoittajan naama venähtää kun poliisi soittaa kuulusteltavaksi vaikka luuli että hänen nimeään ei voi saada selville ja tuosta saa varmaan muutaman satasen korvauksiakin itselle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rahalla ei ole merkitystä, mutta poliisilaitokselle olemme kävelemässä keskiviikkona suoraan lastensuojeluistunnon päätteeksi.

      Poista
  16. Voimia Fiinu sinulle ja koko perheellesi. Minulla ollut lapsi myös mukana salilla, ja olen joskus saanut pitkiä katseita nenän vartta pitkin. Koen joskus näiden ihmisten katseiden takia, että koen olevani huono äiti kun keskityn treenaamaan. vaikkei asia toki niin ole.. tunne on vain sellainen. Huomioin kyllä salilla ollessa lastanikin, mutta joidenkin mielestä lasten paikka ei ole salilla. tietääkseni kuitenkin siinä samalla opetamme lapsillemme tervettä järkeä liikkumisen suhteen ja opastamme terveellisiin elämän tapohin. lienee sossuissa voitaisiin olla vähän huolestuneempia vanhemmista jotka ryyppää ja joiden lapsetkin sitten siinä samalla ryyppää.. tsemppiä teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveet elämäntavat ovat ilmeisesti nykyhetken kuuma peruna. julkisuudessa parjataan paljon kehonmuokkausta luonnollisin keinoin, mikä on minusta todella sääli. Ihastellaan/vihastellaan synthol-hauiksia mutta unohdetaan se että kropan saa upeaan kuntoon ihan terveellisillä elämäntavoilla, kovalla työllä. Jos olisin ottanut vauvani mukaan johonkin toiseen harrastukseeni kuten vaikka harrastelijateatteriin, ei bäkkärillä päikkäreitä nukkuva lapsi olisi kiinnostanut ketään negatiivisessa mielessä, se olisi ollut varmasti vain suloista.
      On kurjaa, että olet joutunut tuollaisten katseiden kohteeksi. :( Rohkeasti vaan jatkat rakasta harrastustasi, lapsen kanssa tai ilman. Me vanhempina osaamme kylä huolehtia lapsistamme. Sanontahan on että "I used to be a perfect parent until I became one." Näinhän se menee. Mutta silti, väittäisin että sinä kasvatat lapsesi paremmin kuin kukaan niistä mulkoilijoista. Häntä pystyssä vaan, meillä on oikeus meidän elämään, siihen, että me kasvatamme lapsemme terveisiin elämäntapoihin ja muuhun kuin ainaiseen tietokonepelien tuijottamiseen.
      Tsemppiä treeneihisi ja tulehan uudelleenkin kertomaan kuinka teillä sujuu. :)

      Poista

heräsikö ajatus? jaa se kanssani!