Uudet liivit ja selfieähky

Mitäpä tänne. Tätä ainaista sairastelua vaan. Voihan olla, että tauti lähtisi nopeammin pois, mikäli vaan makaisin, mutta ei mulla ole sellaiseen mahdollisuutta vaikka en salilla kävisikään. Jotn ihan päänikin takia olen nyt vähän koittanut käydä.

Sunnuntaina pidin siis lepopäivän, mies, joka meillä asuu, kävi salilla ja sitten lähdettiin iltapäivällä vähän kiertelemään maailmaa, tarkemmin sanottuna ihan vaan Stockalle. XD
Sielä sitä kirmailtiin ja lopulta löydettiin taas itsemme urkkaosastolta. Löysin kaikkia IIIIHANIA ylihintasia niken kamoja, Joita jäin kuola suupielessä himoitsemaan.
Löysin kuitenkin kantiskortilla parit topit. Liivit. miksi niitä nyt haluaakaan kutsua. mulla lähtee aina painonaamasta ja rintavarustuksesta, joten Näin kolme lasta tehneenä, neljä-viis kertaa laihduttaneena, mun tissit on aika olemattomat nahkataskut. Eli mä en suoranaisesti tarvitse niihin TUKEA, vaan jonkun pussin, mihin voin ne kääriä. :D
Tässä ne ovatten, sekä pukkarista kuvattuna että ihan meijän sohvalla.

Sitte me syätii kans, meinaa siellä stockalla.

Oli kuulkaa hyvää baagelia. Mies, joka meillä asuu, söi tuon tortun.
Kävin vielä illalla lenkillä, rauhallisesti, keskinopeus 5,6km/h joku vajaa kolme varttia. Oli pakko ku tuntu ettei tästä elämästä tule mithän.
Piti kuitenkin tulla nopeasti kotiin, koska nenä vuosi ja liinoja ei ollut tarpeeksi. :/

Eilen kävinkin sitten salilla, Rinta-hauis. Ihan hyvä treeni, vaikka tuntui ettei tässä nyt oikein passais kauhiasti riuhtoa.

Pakollinen asiaankuulumaton selfie.

Oulun Classic Gymillä oli eilen ja tänäänkin vielä avoimet ovet. Siellä on myös manninen lisäravinteineen, tarjouksiakin oli ja näin sain vihdoin ja viimein ostettua ne kauan puheissa olleet puddet.

Sain sheikkerinkin kaupan päälle, nätin vihreän. :D
20€/500g pussi, ihan ok hinta munsta.
Kotona valitettavasti koinkin pettymyksen, sillä vaniljapuddepussissa oli vaaleanpunaista, mansikkaesanssista puddingia?! Ilmeisesti linjastolla jokin kämmi, mutta tämä tarkoittaa nyt sitä että mun täytyy lähtä se vaihtamaan. :/ Suklaapudde kuitenkin toimi, ihan kiva siis. :D
Samalla reissulla puhuin omistaja-marian kanssa, joka on siis mun ruokapollari vielä viikon. Tilasin Classicin verkkatakin, siihen tullee oma nimi brodeerattuna! <3 niin hieno! Otin koon L, vaikka Maria sanoi että parempi olisi M mutta kun mä tykkään isommasta. Toki, voihan se nyt sitten olla että se onkin ihan typerännäkönen?! pitäsköhän mun soittaa ja vaihtaa siihen M-kokoon? ne on semmosia naisten malleja eli lyhyitä, ja nyt aloin miettii etä tuleekohan L-kokoon sitte leveyttä mutta ei pituutta? oi voi, vaikea juttu, kun kallista pusakkaa ostaa. :D Illalla söin:

Hyvää oli, vähän puuduttavaa nyt kun oon alkanu syömään vapaammin. Mikä ei muuten hirveesti näy painossa kylläkään, että kai mulla on alkanut keho tottua. Ennen mulla tuli jostain vapaasyöntipäivästä tai kahdesta jopa pari kolme kiloa lisää painoa muutamiksi päiviksi, mut nyt ei. Hyvä niin.
Vielähän mä arvon tätä mun suuntaa, mutta eipä mulla oo kiire.
Sovittiin mun ruokapollarin kanssa että höpötellään kun tää setti loppuu niin pohditaan sitte että mille sitä alkas.

Aamulla kuvasin itseäni. Siis todellakin.

Piti ottaa siis jotain edestäpäin kuvaa missä näkyis että onko tullu muutoksia kun tuntuu että ei tuu. :/ nooh, en hätäile, kun nyt ollaan tavallaan siinä tilanteessa, että taidetaan muuttaa suuntaa ts muokataan kroppaa ehkä erilailla, niin siitä kai se sitten enempi muuttuu. :D
Pohjetta kuvasin kun kuvasin blogipakollista persettä :D
Nää mun Niket on muuten vähän löysät?!
Tänään suunnitelmissa vauvan kanssa lököilyä, mies, joka meillä asuu, meni jo kahdeksitoista töihin ja tulee joskus puoli kympiltä joten Sitäkään tässä ei paljoo tänään näy. Salillahan en siis käynyt, meen huomenna. Esikoinen tulee koulusta kotia ennen iskälään menua, mutta muuten meillon aika hiljasta. On muuten käsittämätöntä, että sitä ajattelee notta joo, nyt oon kipee, luen kirjaa ja syön herkkuja. Onneks ei oo, ku varmaa söisin.
Juon inkivääriteetä ja katon curlingia. :D

kuvia ja ajatuksia ja jonninjoutavuutta.

Huomenta.
Jälleen jännittävästi aamupäivitys.
Eilen oli tarkoitus postailla, mutta jämähdin illalla töllön ääreen miehen, joka meillä asuu, kanssa, ja loppujen lopuksi tuijotettiin pitkälle yöhön toisen maailmansodan kauheuksista ja auschwitzistä pelastuneen naisen tarinaa. Hyvin, HYVIN vaikuttava ohjelma.

Nyt on siis torstai, välipäivä, vapaapäivä, lepopäivä. Olen tätä odottanutkin, niin kovasti kuin treenaamisesta tykkäänkin. Väsymys vaanii jotenkin enemmän nyt, kuin aiemmin. Turnausväsymystä? Eilen tuli tasan kk ruokavaliota. Oon iiihan pikkusen menny aidan alta, ihan oman mielenterveyden vuoksi. En siis syö mitään listan ulkopuolelta, mutta olen hoksinut että esim. aamun öljyt jää mulla poikkeuksetta ottamatta. Lisäsin ne ensin puuroon, mutta se tuo niin pirusti pahaa makua että otin sen sitten lusikalla ja sitten se vaa hups! unohtui. Pitäs alkaa taas vaan ottamaan. huoh.
Paino on pyörinyt samassa nyt pari päivää, eli sen 72,6kg. Saapa nähä, kun oon tässä pari päivää ollu niin tyytyväinen itseeni, että onko "tyytyväisyys tappanut kehityksen." Hope not.

Satuin tuossa olemaan onnettaren suosikki ja voittamaan Jeritan facebook-sivuilla hänen kuvistaan kootun kalenterin ensi vuodelle. Toki sen sitten pyysin postittamaan miehen, joka meillä asuu, nimellä, niin saa sekin elämänsä ensimmäisen tyttökalenterin.

Olin niin onnellinen, kun sen voitin! Jeritalla on muutenkin paljon erilaisia kilpailuja facessa, käykäähän tykkäämässä Get Fit Jerita-sivustosta ja nauttikaa.
Ja kuten huomaatte, oli hän muistanut minuakin, eli sain hienon pipon! Tosi tosi hauska pikkulisä, kiitokset kovasti!

Eilen kävin myös shoppailemassa. Oulun Citysport on saanut uudet omistajat, ja siellä oli kaikenlaista pikkukivaa eli ALENNUKSIA ja tiätty mää ostelin ku ananias.
mm. tämmösiä:

Niken pyyhkeiden vuoksi sinne treenin jälkeen meninkin, aivan MAHTAVAA! mutta sit noi salomonit, ovh 114,90€ ja meikä maksoi niistä 40€. Liian siistiä. Vertailussa siis mun asickset jotka oli mun jalassa. XD
Kaiken huipuksi, kun shoppaili satkulla, sai kakskybää alea eli hiiiiirrveen hyvä reissu. :D
Liukuportaissa alas liukuessani hoksin kyseisen puljun mainokset, nappasin niistä kuvan, ihan teitä ajatellen:

Treeni oli hyvä, ollakseen olkatreeni. Lihas näkyi ja sekös minua miellytti. Eli treenistä ei mitään sen kummempaa kerrottavaa. Vähän tossa mun ruokapoliisin kanssa juteltiin, josko pitäs treenaa yhessä. Toisinsanoen pistää rahaa tiskiin ja ostaa valkkuilua. Voisin hyvinkin muutaman kerran vaikka ottaakin, varmasti sais paremmin perille noi olkahommatkin. Se sanoki että oha se olka vaikea lihasryhmä kun tuntuma pitää saada just SINNE eikä minnekään muualle. Katsotaan, se nyt ei vielä ole tämän hetken murhe. Tai siis pidetään pennoset vielä omassa pussissa ja katotaan koska, mutta kyllä mä muutaman kerran häneltä aion ottaa.

Oon tässä miettinyt, että mitä sitten, kun ei ole enää mitään asiaa? Lopetetaanko blogi, vai aletaanko toistaa samoja juttuja? siis joo puhun minäkin kokoajan samoista asioista, mutta noin yleensä? tottakai olis hyvä varmaan välillä munkin kertoa mun taustoja uudelleen kun ei kaikki varmastikaan tiedä eikä lue alkupäästä. Mutta oon tässä miettinyt että sovitaanko, että jos alan toistella samoja asioita, niin sanotte mulle että eikö sulla OIKEESTI oo mitään uutta kerrottavaa? :D

Mies, joka meillä asuu, treenaili eilen työpäivänsä lomassa ja lähetti mulle kuvaa tämmösestä:

trap bar, kuulemma rakkaalla lapsella on monia nimiä, mutta tuommonen ainakin. Eik oo kivannäkönen vekotin? kuulemma pelaa hyvin, käykää muuten kattomassa miten homma ton kanssa toimii.
Pitää päästä itsekin kokeilemaan.
Luonnollisesti siinä on myös hyviä tuloksia näkyvissä, tsekatkaa juttu!

Mutta, näihin tunnelmiin!
Otanta Jim Wendlerin opuksesta

ihan kiva:

Suukkoja vaan.

Uusia ihania vaatteita ja uudella ihanalla mielellä

Olen eilisestä asti pohtinut, mitä kirjoittaisin tänään.Mies, joka meillä asuu, katseli alta kulmiensa eilistä blogitekstiäni. Jäin sitten miettimään, oliko väärin vuodattaa itsesääliä täynnä oleva postaus. Päätin, että ei. Tää on mulle tosi iso juttu, jos joku ei kestä lukea epätoivon syövereitä, fine. ei tartte.

Eilen illalla mun ranteet alko kipeytyä. Mulla on siis viistoista vuotta sitten jäätelökioskissa työskennellessä kipeytynyt toinen ranne=rasitusvamma. molemmat kipeytyivät tarjoilija-aikoina, siitäkin aikaa jo herrajumala toistakymmentä vuotta. Kädet on olleet ihan ok viime vuodet mitä nyt välillä kipeytyvät mutta ei pahasti eikä yhtä aikaa koskaan. Nyt mulla on ranteet kiusanneet ihan huolella. Päätin jättää salireenin sitte väliin, (rinta-olka-ojentaja, aika paha risti ranteille) ja viettää sovinnolla vapaapäivän. Eli viikon viides treeni jäi tekemättä. oi voi.
sain aamupalaa sänkyyn:

Lounaaksi syötiin miehen tekemää ruokaa, silakkapihvejä, perunamuusi jätettii lapsille:

Mies, joka meillä asuu, on remppaillut kattoa naapurinmiehen kanssa. Me käytiin tyttären kanssa sitte kauppakeskuksessa. Löysin IHANIA IHANIA Niken paitoja! Olen rakastanut niken kamoja jo pennusta. siksi olikin hassua törmätä mieheen, jolla oli sama fiksaatio. Niken vaatteita löytää aika huonosti nykyään. Siksi olikin MIELETÖNTÄ huomata, että Stadiumissa on nykyään ihan kunnon valikoima sekä naisten että miesten vaatteita.
Otanta:

ihan oikeesti, Tsekatkaa!! ihania!!!

Matkalla kotiin mies, joka meillä asuu, lupasi tehdä salaattia valmiiksi. Aika luksusta. johtui siitä, että muu poppoo halusi Arnoldsin donitseja tietty...

Söin salaattia. Söin myös donitsia. Ihan kostoksi yhteiskunnalle. No ei. Päätin hetken aikaa ihan vaan NAUTTIA. Vaikka nautin mää siitä sallaatistaki tietty. mutta Kyllä te tiijättä. ei Arnoldsii voi ohittaa. Tai kai se pitäs tällee ylipainosena ohittaa. mut kuiteki. XD Huomenna, huomenna sitte..
No joo, ehkä mun elimistö huusi vähän höttöäkin sisäänsä. XD Seli seli. OIkeesti siinä kävi niin, että mun sylkirauhaset alko toimia ja tein itse sen valinnan. Jo ennen kuin lähdin sinne ostoskeskukseen.
Se siitä. söin. Oho, enkä kuollu.

Oon tosi kippee. Sillai hyvällä tavalla. Perse kippee, takareidet kippeet, selkä kippee.. JEIJ JEIJ.
Sanoin miehelle, joka meillä asuu, tänään että väliotsakkeena saa olla "haista paska laihdutuskuuri" mutta en voi tehdä niinkään koska En halua ajatella olevani suoranaisesti laihiksella vaikka painon pitäisikin tippua. Haluan ajatella että palaan normaaliin elämääni, aloitan vain hiukan "tiukemmin" koska, _sen painon pitäisi tippua_ kuitenkin. Kyllä se tippuu, Olen tehnyt sisäistä itsetutkiskelua ja pyrin tästä lähtien siihen että mulla on hyvä olo. Mun maha on mitä on, mun ihrat on mitä on. Mä oon synnyttäny seiska vkoa sitten. Ostin kivoja vaatteita jotka mahtuu mulle JO NYT ja voin tällä mun uudella ihanalla harmaalla niken paidalla käydä salilla. Se on nätimpi turvapaita ja tunnen itseni varmasti salilla vähän enempi itsekseni. Ja voin ehkä unohtaa sen harhan, että ketään kiinnostaa miltämä näytän. Pulluka hikoilemassa.
Jos mun kropalla kestää imetyksen jälkihuuruissa vähän kauemmin, mitä siitä. Ihan sama. kyllä tämä tästä. Juttelin mun ystävän kanssa puhelimessa tossa illalla ja se sano tulevansa tänne meijän kaupunkii naapurikapungista joulukuussa. Sanoin siis, että saa tulla sitte ku oon vähä laihtunu. XD Sen kanssa on aina tosi kiva käyä rilluttelemassa. Vaikka en mää viinaa kyllä kestäkään enää, pittää juua limpparii. XD
Kyllä tämä tästä. Mä oon tällä hetkellä tosi hyvillä mielin. Odotetaan sitä seuraavaa ahdistusta sitten taas tulevaksi, mutta just nyt ootan kovasti huomista. (joo, synnytyksen jälkitarkastus ja sen jälkee salille. Toivotaan että ranteet on paremmat levosta. ) Katotaan, Miten tämä lähtee tästä menemään. Mutta edelleen syödään järkevästi, saleillaan kolme plus kertaa viikossa ja yritetään välipäivinä käydä kävelemässä, ehkä pari juoksuaskeltakin ottaa.
Ensi yöksi on luvattu pakkasta. Mä olin alunperin vähä ajatellu et mun raskauskilot olis joulukuussa jo pois. saa kattoo kui käy. Hitaalta näyttää, mutta törmäsin Jeritan facebook-sivulla tämmöseen kuvaan, ajattelin että teki haluisitte nähä sen.

Kävin muuten lukemassa mimmin uusimman blogikirjoituksen tässä samalla.Ihanan positiivisesti ja kannustavasti siellä jutteli samantyyppisistä asioista kuin minkä kanssa itse tässä painin. käykää lukemassa.
Mä meen syömään jotain iltpalaa ettei mee kalorit iha miinukselle.

peeäs hei!
Mun piti kertoa että valitellessani omaa kroppaani totesi mies, joka meillä asuu: "älä pilkkaa mun vaimoo."
:D