Tapaaminen salilla (ja miten se sitten meni..)

Hyvää huomenta! Eilen jäi bloggailut kun oli ilta niin hulinaa ja melua täynnä että illalla vaan makasin sohvalla katsoen The Walking Deadiä jonka jälkeen taisin jo itsekin muistuttaa yhtä sarjan kulkijoista.
Kamalasti väsytti mutta pakko oli istua herreillä vähän aikaa itekseen (tai miehen, joka meillä asuu, seurassa). On tämä semmoista tämä arki välillä tämmösessä huushollissa että tekisi mieli kiljua. HAHAHAHA!

Noniin, itse asiaan; Eilen mulla oli elämäni ensimmäiset ns pt-treenit. Olen kyllä treenannut pt-miehen kanssa, joka meillä asuu, yhden kerran eksynyt jopa hänen koutsaukseensa. Mutta tämmönen muka-vieras ihminen ohjas mua eilen. Ollaan sovittu että hän katsoo kaikki neljä treeniäni läpi ja eilisen perusteella olen tosi tyytyväinen!
Alkuun otettiin penkki käsipainoilla ja kappas! Sieltä nousi lopulta 15kiloisetkin usiamman kerran! Hämmentävää. Vinopenkki laitteessa. teen sitä aina joskus, mutta en tykkää kojeesta koska en saa ylös kuin suurinpiirtein kahvat ja välillä kokeillu jotain 1,25/2,5kiloisia kiekkoja. Siksi olenkin aina tehnyt vinopenkin Smithissä (kuinka huijjausta! siinä se on paljon helpompi!!) Tietysti painoista on vähä typerää muutenkaan mainita jos ei ihminen käy samalla salilla/käytä samoja laitteita toisessa paikassa. On käsittämätöntä, että kilo painaa eri tavalla eri laitteissa. XD Ei vaan oikeasti, lähinnä tarkoitan kelkkoja ja itse laitteita joissa joissain saattaa olla isotkin painot jo pelkässä laitteessa itsessään kiinteästi. Esim. TechnoGymin laitteissa ei ole mitään painoja, siihen saisi vinopenkissä ladottua varmasti tosi hyvin. Ja nyt ennenkuin alkaa soraäänet, tämä on MINUN kokemukseni niistä ja olen oikeasti prässännyt technon prässillä vuosikausia tajuamatta, etten mä nyt niin vahva ehkä olekaan.. Eli siis verraten johonkin selällään maaten-prässiin missä jo itse kelekka painaa ihan tolkuttomasti. Vaikkei sitä lasketa, niin joskus on pakko.
NIIN! Eksyinpähän aiheesta. Elikkäs, Vinopenkki laitteessa, eli kädet kannattelevat omiaan, ei smithin tai tangon kanssa tehtävä. No niin, en siis ole jaksanut siihen laitella juuri painoja per puoli. Nyt kävi kuitenkin niin, että hän katsoi ensin mitä jaksan ja sitte taisin saada puhdasta sarjaa vitosilla (siis kymmenen) ja 5+1 7,5x2 eli 15 kilolla. Ja olihan siihen alle tehty perussarjoja jo..
Ristikkäistaljassa mentiin pikkupainoilla pitkää sarjaa, tekniikka oli pääsääntöisesti ollutkin hyvä, jalkojen asentoja vähän muutettiin ja olihan mulla toki hienosäätöä kaikissa liikkeissä.
Sitte hauikset. en tiedä oonko kertonu palijuakaan siitä, että mulla on habat aika haastava liike. Mulla lähtee herkästi esim. seisten tai ilman mitään tukea tai laitetta hartiat mukaan liikkeeseen. Tai niin mä olen luullut, koska joskus ammoisina aikoina vuonna 2008 kun salitreeniä aloitin, oli näin. XD
Nooh, Tehtiin ensin perushauiskääntöö kääntäen käsipainoa. Alhaalla paino siis pituussuunnassa, nousussa käänne pitkittäin eli vaakasuuntaan käsipaino rinnalle. Tai tuohon olkapään kohillehan se tulee. (kuulostan ihan siltä kuin olisin eilen aloittanut salilla, mutta mä en oikeasti ole kauheasti perehtynyt liikkeiden tai laitteiden nimiin koskaan.) Säätövaraa siinäkin oli, mutta osuma meni oikeaan paikkaa. Välillä venyteltiin ja sitte taas tehtiin ja toisena hauisliikkeellä oli hammer(?) . Tai siis näin oletan. viuhdottiin siis tuossa eessä vähä viistoon käsipainon kanssa. :D No oli mikä oli, perille meni pirun hyvin ja olen tyytyväinen koska molemmat liikkeet tehtiin seisten eikä olka ollutkaan niin paljon mukana kuin ajattelin. Toinen tehtiin myös istuen jolloin löysin eri tavalla tuntumaa.
Vatsalihaksien kanssa tehtiinkin sitte iha eri tavalla töitä kuin koskaan aiemmin! Vatsalihakset taitaa olla mulle kaikkein kurjin (kuten varmasti monelle) lihasryhmä treenata. Mun mielestä se on myös ehkä epäkiitollisin, koska missään se ei näy, tein mä miten kovaa niitä hyvänsä. Liittyy siis siihen, että mulla on AINA ollut rasvakerrostuma vatsan pinnassa, mikä nyt ei ole varmaankaan perusnaisena kenellekään yllätys.
Paljastin myös seurueelleni (siis yksi mieshenkilö. XD ), etten ole mikään vatsalihasjumppari ja lintsaan niistä herkästi. Lintsaan siis siten, että heti kun "alkaa vähä käymää kipiästi" niin herkästi lopetan ja ne vikat tappotoistot on hirveen heleppua jättää tekemättä kun "eihän se missään mulla kuitenkaan näy."
Nooh, hyvihä se kuitenki meni, olen itse siis tyytyväinen liikkeisiin ja toistojen määriin, pitoihin ja hitaisiin palautuksiin liikkeissä.
Sain kyllä itseni niin rikki niiden vatsojen teossa. Nyt taisin ensimmäistä (?!) kertaa tehdä liikkeet oikeasti loppuu asti, siten, ettei enää yhtää menis. Tai sit menis, en mä tiedä mihin ihminen kykenee pakon edessä. Kolme eri liikettä, vatsalaitteessa missä tehdään istuen rutistuksia lisäpainoilla, Jalkojennnostoja siinä telineessä, ja kokeiltiin mös pari pienempää sarjaa roikkuen puolapuista semmosten juttujen varassa. Siis kädet pujotetaan semmosten juttujen läpi ja roikutaan sitten siinä ja nostellaan. Siinä tarvitsin "hieman" apua mutta sain nekin tehtyä.
Kaiken kaikkiaan tosi hyvä päivä, itselle kaikkein uusinta (siis sen lisäksi että sainkin erikokoisia painoja ylös kuin olin kuvitellut) oli, niin uskomatonta kuin se onkin, sarjojen välissä venyttely. Oon aika laiska pitämään pitkiä taukoja sarjojen tai edes liikkeiden välissä, oon semmonen "salille äkkiä ja äkkiä hommat ja äkkiä pois kun on aina kiire"-tyyppinen treenaaja. Oon monasti miettiny että mitä jengi duunaa salilla kaksi tuntia kerrallaan. Siis tavistyypit.
Venyttelyyn sain sekä aloituksessa että väleihin tehtäviin tosi kivan tuntuman. Siis mulle oli yllättävää jopa haban venyttelyt?! mä oon NIIN amatööri.

Mutta, venyttelin hyvin koko yläkropan, sekä vatsat myös. Illallakin vielä kävin vähän kehoa läpi.

Tähän asiaan muuten hieman liittyen, sunnuntaina vietin aikaa PUTKIRULLAUKSEN parissa taas pitkästä aikaa.

Mulla on vieläkin jalat kipeet. Toki ei enää olla missään paniikkipirkko-sarjassa, vaan ihan pienesti tänään enää. Mutta sunnuntaina koin vielä lievää kuolemankaltaista tuskaa.
Just nyt mä syön aamupalaa, ja mietin että lähdenkö salille vai en. Jalat olis ohjelmassa ja tekis mieli kyllä, mutta sen sijaan että tekisin lähtöä, kirjoitan tätä. Mies, joka meillä asuu, lähtee töihin kolmen tunnin kuluttua, joten teoriassa ehtisin ihan hyvin vielä käydä kintut treenaamassa. Jotenkin kuitenkin vaan väsyttää nytten ja jotenki vituttaakin. En tiedä miksi. Vissiin eilinen huono ilta tenavien kanssa jäi päälle ja ottaa aivoon edelleen. Välillä mua ärsyttää se, etten koskaan pääse illalla. Tai pääsenhän mää, jos lähden siinä puoli kymmenen kun mies, joka meillä asuu, tulee töistä. Välillä mua ärsyttää se, että oon niin kiinni kaikki päivät lasten kanssa täällä itekseni. Ei se mua oikeasti haittaa, mutta välillä tulee semmoinen olo että NII-IN, voisin minäkin tuosta noin vaan ottaa ja lähtä salille vaikka päivällä tai illalla tai joskus muulloin kun aina aamulla. Vaikka oikeasti mä tykkään käydä aamulla, mutta just tämmöset päivät ku tänäänkin että yhtään en jaksas nyt lähtee, niin olis kiva lähtä vaikka myöhemmin. OK, jengi käy töissä ja on kaikkea muutakin, mutta silti. Olis kiva.

Ja nyt mä oon tapellu tämän bloggauksen parissa jo iäisyyden koska olen jo julkassut tämän sata kertaa ja kokoajan kone sekoilee jotakin ja tämäkin teksti jäi kesken.
Huooooh!!

Piti sanoa, että mulle sanoi tämä herrashenkilö että ei kannata sitoa treenejä viikonpäiviin, mikä oli ihan hyvä neuvo koska mä saan aikamoiset paniikit jos joku päivä mun joku treeni, kuten esim. tänään jalat, jää välistä. Viikossa on 7 päivää, enköhän mä saa mun 4 treeniä tälläkin viikolla ihan hyvin tehtyä.

Matka on aloitettu, uusi matka. Katsotaan mihin se mua vie.