ensitavoite

ensitavoite

perjantai 24. tammikuuta 2014

itsetyytyväisyyttä

Huomenta.
Perjantai, vaakalukema 69,4kg ja eilen oli olka-ojentajapäivä josta yritin epätoivon vimmalla saada kuvaa salilla mutta ei se sielä pukkarissa vaan onnistu. :/ Treeni oli sairaan hyvä, tein siinä vielä smithissä testimielessä pystypunnerruksia loppuun. hyvin sain tuntuman, vaikka viimeksi (joskus4kk sitten..) kokeillessani tuntui ettei osu oikeeseen kohtaan. jeij! taidan ottaa vakioksi myös sen. Pumppaanhan mä siis käsipainoilla pystyjä heti kärkeen, ja olin aika kuollu eilen kun siihen smithiin lähin kokeilee mutta hyvin jaksoin silti. Pystyjä, vipareita eteen sivuille takaolat taljassa ja käsipainoilla, ojentajat taljassa kahella liikkeellä superina ja sit smithissä kans ojentajia. Vatsoja, semmosta perussettiä ja olkapäät oli aika hyvässä pumpissa. Hyvä näin hyvä näin.
Nyt on ojentajat muuten kans kippeet.
Tänään pitäs olla selkäpäivä, mutta mies, joka meillä asuu, menee kymmeneksi ja tulis niin armoton kiire, siis se, mikä mulla on siis joka perjantai, (kuka muistaa että se mies, joka meillä asuu, lupas järkkäillä perjantaiaamuille lisää aikaa? mää muistan....) että päätin kalenteripirkkona joustaa ja mennä huomenna aamulla. Siis lauantaina. Siis viikonloppuna?! mitä hemmettiä?!
Niinpä, pukkaa kriisiä jo valmiiksi.
Sain facessakin hienon kommentin kun päivittelin asiaa "hyvä, alat vaikuttaa taas ihmiseltä." siis mitä vittua? oli siinä hymiö perässä mutta mä en niistä niin perusta. En vaan käsitä, mikä juttu tääki taas oli hä? miten tämmönen pitäs lukee?
Mutta joo, mulla on remmit!!! <3 oon tainnu valitella että selkä jaksaa mut puristus ei, ja se on tuottanut ylätaljassa ongelmia enemmän ku paljon. Nooh, nythän on niin että mies, joka meillä asuu, lahjoitti mulle remmit, ja eilen sitten kokeilin niitä (imurinvartta vasten.. :P ) rauhassa. Oon mää joskus aiemminki tesmaillu semmosia mutta oon periaatteesta ollu niitä vastaan. nyt kuitenki on vaan niin, että mulla ei puristusvoima näemmä seuraa ollenkaan perässä, ja pakko ottaa apuja että saadaan selkään kunnon polte myös ylätaljassa. jesjes. Kokeilin sitte kuvata mun selkää, kun se (perseen ohella) laahaa maata. XD Tai on ainaki jäljessä mutta kaikkihan tietää jotka treenaa että selkään pitää nähä vaivaa. Näit on monta, sorry..
emmätiä näkyyks mitään mutta oma silmänihän näkee siellä selkeästi muutosta.
ainakin tähän kuvaan jos vertaa, 11.10.2013 otettu:
Paino 78,2kg. yheksän kiloa siis.

Tulen ihastuttamaan teitä vielä viikonlopun aikana lisää kuvajutuilla, aion ottaa siis kokovartalokuvaa kanssa.. oh no, ahistaa jo valmiiksi. :D mutta kun paan siihen viereen sitte alotuskuvia ni sit ei vituta. :D

Mä oon vissii balanssoitumaan päin tän mun ruuan kanssa. Pohdin tossa yks ilta että MITÄ mä sitte HALUAISIN syyä enkä oikein keksinyt mitään. :D kanasta mä tykkään muutenkin nykyään ihan hulluna, riisi ja pasta ei oikee uppoo, kasviksia joo ja rahkaki menee kun sinne välillä panee just vaik hedelmää tms mukaan ettei mee liian juomapuoleksi. Leipääkään en tunnu enää himoitsevan, sitä valkostakaan. Enkä juustoo. Maistoin siivun yks päivä, en muista mikä päivä, eikä kyllä oltermanni maistunu MILLEKÄÄN. Mulla on viime viikonlopulta jääkaapissa 2 riviä valkoista suklaata, eikä tunnu missään. Ei minusta taida koskaan mitään yltiösyöppöä tullakaan koskaan, luulen vaan. Toki mietin lihaskasvua ja lihaksen menetystä väärillä ruuilla, mutta sit kuitenkaa en oo valmis syömää joka päivä sitä pinaattia ja parsaa. :D
Ehkä mun ruookavalio löytyy tässä ajan mittaan, kun mun kroppakin tasottaa.
Mutta oivallus; mä tykkään itsestäni. se on upea tunne, kun yli vuoteen ei itsestään ole pitänyt, eikä peilikuvastaan. <3 Ei minusta koskaan tule fitnessmisun kaltaista upeaa henkeäsalpaavaa ilmestystä, mutta ehkä munsta ei tartte.
Bongasin netistä tän kuvan eilen. Ja tajusin, että joo, Ainakin I can, mullon kolme ihanaa mupeloa, mies jota rakastan, koti, rakasrakas harrastus, ja sit tärkeimpänä, mä tykkään nykyään myös itsestäni. Ehkä siinä on kaikki kaikkein tarpeellisin?

Ja se päivän ajatus:
Vaikken omaa maaliani tiedäkään, niin ainakin matkanteko alkaa olla mukavaa!!

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Joo, näitä aina välillä tulee niin ne pitää kirjata heti ylös! :)

      Poista
  2. tuli vaan mieleen, että kun ottaa rennommin ja miettii että saan syödä jos huvittaa, voipi olla että vaikka tekis jotain mieli, ei sitä silti tuu sisuksiinsa lapattua. Ehkä se pelkkä tieto siitä että "saa" niin auttaa tuskaan. Kyllä siellä selässä jotain pattia vilahtelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ainakin tossa alemmassa kuvassa vilahtelee erinäisiä patteja! XD ja joo, ehkä se "rela" tarkottaakin just tota mitä sanoit. <3

      Poista

heräsikö ajatus? jaa se kanssani!