ensitavoite

ensitavoite

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Vuoden ensimmäinen postaus vuoden viimeisestä päivästä.

Hyvää vuoden ensimmäistä päivää!
Puurot porisee ja ajattelin rustata muutaman rivin, kun tuntuu että kaikki muut nukkuu.

Eilen oli siis jalkapäivä. Kävi niin, että meidän vauvavekkari herättikin vasta vartin yli yhdeksän aamulla (ikävöin jo esikoisen kouluaamuja jolloin tulee aina herättyä seiskalta) ja esikoisen parturiaika oli puoli kaksitoista. Syntyi hämminki, notta miten ehdin kaiken.
No kävi ilmi, etten ehdikään. XD
Aamupuurot jäi keittämättä ja tilalle tuli rahka, prodejauhe, pähkinät. jeij..
Aika kaaoottinen fiilis oli, kun on niin tottunut näihin aikataulurutiineihinsa.
Kauheella kiireellä sitten salille ja tuntu pyörän päällä ettei jalat aukee millään. Päätin jättää sen vipuvarsiprässin opettelun toiseen kertaan, ja niin sitä mentiin kuolemaan hackin alle taas. Askelkyykkäys tuntu kans IHAN mahdottomalta tehtävältä, oikeastaan kaikki tuntu hemmetin raskaalta. Ehkä se oli monien tekijöiden summa, kuten aamiaisen, liian nopea herääminen-salille- kombo, kahden viikon jalakatreenitauko, edellisillan iltapalakato..
No, treeni tuli tehtyä ja nyt olen kipeä. hanuri ja takareiskat, ei niinkään etureidet. vaikka tuntu kyllä että neki sai osumaa.
HUHHUH.

Ai niin, first things first eli PAINO!
eilen
ja vähän jännitti sitte mennä tänään vaa'alle mutta
Nyt on jo paniikin paikka, kun noin nopeasti on lähtenyt, tulee siis fiilis että APUA, onko tämä joku vitsi ja kettuilu ja kohta se on taas ylempänä. Voi toki olla että joulu liikkuu nyt mun sisuksissa eteenpäin, mut SILTI. ei kai se oikeasti voi pudota? XP
Valitin ja marisin painostani ruokapoliisilleni. Hän loi minuun taas uskoa viisailla sanoillaan:

"Yritä olla stressaamatta painolukemasta! Painosi tippuu juuri optimaalista vauhtia lihasmassan säilymisen kannalta. Saisimme kyllä painosi nopeamminkin alas, mutta tällöin kiinteytyminen kärsisi lihasmassan palaessa rasvan kaverina, jolloin kroppa kuihtuu ja tuloksena on ns. laiha tyttö, mutta ei niinkään kiinteä. Eli kun maltat pudottaa painoasi hitaasti, lopputulos peilistä on huomattavasti kiinteämpi paketti :) Usko minua ja koeta nauttia."

Näinhän se on. Olen vain niin vaakani orja, etten yksinkertaisesti osaa katsoa asiaa järkevästi. Olen AINA tuijottanut vaakaa ja AINA se on ollut minulle tärkeä mittari. Vaikka ei saisi olla, ja onhan se totta että jos mulla menee samoja housuja jalkaan kuin 65-69-kiloisena, niin toimiihan tämä silloin.
Yritän nauttia siis matkanteosta, vaikka se aika ajoin onkin vaikeaa.
Ai niin. harmittelin, kun minulla ei ole kuvia itsestäni yhdeksän vuotta taaksepäin(tai no, kymmenen) kun olen painanut saman verran kuin nyt, mutten ole harrastanut mitään.
Löysin kuitenkin nyt tämän viimeisimmän synnytyksen jälkeisen kuvan itsestäni Toki otetaan huomioon, että olen aika nestepöhöissäkin, eikä kaikki (ehkä?) ole rasvaa, mutta aika täti.
Haluan painottaa, että vastasynnyttänyt saa näyttää siltä, enkä kritisoi ketään, itseänikään. Mutta tämä onkin vertauskuva. On kai sitä jotain tapahtunut. Ainakin toi pieni pötkylä tuossa mun sylissä on kasvanut. <3 Sain eilen sosiaalisessa mediassa viestiä jossa kehuttiin mun hauberia. kyllä se tuntuu aina hyvältä, ja muutenkin. Saa muuten sanoa ihan täälläkin, ei se haittaa, samoihin asioihin minä voin täälläkin vastaa kuin siellä. :D Tuli puhetta siis tuttavan kanssa kun hänellä alkaa nettivalmennus tässä kuussa. Tsemppihommia ja semmosia tuli käytyä läpi. Onko muilla joitakin juttuja, lupauksen kaltaisia asioita, joita tuli vuoden vaihtuessa sovittua itsensä kanssa? Ja loppuun tunnustus: maistoin sitä ranskanpullaa eli ns. leipää jota koneella tein. eilen maistoin.

lupasin sen itselleni jo päivällä.

Mut hei, nyt mä rupeen syömään puuroo ja lähen sitte olkareeniin! Hyvää vuoden ensimmäistä päivää kaikille, olkoon vuosi treenirikas ja vähän vähemmän sokeririkas.

ps käykää lukemassa fitnessmuijista jollainen en itse ole, mutta auta armias jos mun kalkkunoihin kosketaan!!!!!
saatikka, jos syöt mun viimeset broccolit..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

heräsikö ajatus? jaa se kanssani!