Epävarmuutta omasta itsestä

Aah, miten ihanaa olikaan tänään käydä salilla! Siis kunnon perustreeni pitkästä aikaa, ilman turhia kikkailuja ja fiksaamisia ja yhdistelemistä.
Rinnalle tasapenkkiä (12,5, 15, 2x17,5kg:t tassuissa), vinopenkki smithissä ja flyit koneessa. Habaa taljassa suoralla kahvalla, seisten käsipainoilla ja loppuun koneessa missä pääsin testaamaan myös MTUT-tekniikkaa. Aikamoinen polte syntyi siitä!
Suosittelen.
Vatsoille supersarjoja.

Uudet tennarit toimi tosi hyvin, aivan ÄLTSIN hyvät jalassa ja niiiin hianot!!!

Nämä löytyivät siis Raision Myllyn Intersportista (saatto se olla topsporttiki…) Puoleen hintaan eli viiskybää. Muistelin, että viime vuonnakin kesällä shoppailtiin hyvillä aleilla lapsille Niken tennareita sieltä.
Mies, joka meillä asuu, löysi kans kahdet tennarit satkulla, oikeet hinnat oli 100+€uroa tsibale. Siis pari, ei kenkä. :D :D
Suosittelen vilkasemaan jos ootte tuolla suunnilla.

Tänään oli hyvä päivä. Vaikka eilinen ilta venähti (koska vilkaisin iltamyöhällä mestoja, joista tänne blogiin on löydetty, löytyi vauva.fi, oli pakko käydä kurkkaamassa, mitä sielä on sanottu. No en löytäny MITÄÄÄÄÄÄN vaikka kovasti yritin kyllä katsoa ketjut "ketä bloggaajaa et voi sietää" ja "mitä mieltä tästä bloggaajasta" sekä "fitnessblogit jotka ärsyttävät." :D :D
Ei löytyny Fiinua sieltä. Että voitteko kertoa missä ootte mua haukkunu arvon Vauva.fi:läiset?!!!!??!!
NO, en tullu siis hullua hurskaammaksi ja valvoin ihan turhaan puoli kahteen.
Meinasin saada vanha ihmisparka sydärin kun tajusin kuinka paljon kello oli.

Ai niin!
Meillä oli HerkkuJerkun kanssa juttua facebookissa siitä, että aina pitää olla fitnesspose päällä. Tässä oli kyse siis irvailusta, jos joku ei tajua.
Eilen eräällä pysähdyksellä räpelsin kännykkää (mitä teen kokoajan, sorry kaikki kanssaihmiseni tiedän sen olevan sekä turhaa että ärsyttävää ja loukkaavaa) , otti mies, joka meillä asuu, salakuvia minusta. Varmaan siis taas sinne "rumia kuvia vaimosta"-albumiinsa. Nooh, minä hoksin sen kuitenkin, ja nauroin että nyt Jeritalle räystäs pystyssä-kuva.
Joten sinä kaunis ihana jerkkuseni, tämä on omistettu sinulle:

Keskellä ei mitään, ja päälle kunnon fitnesspyllistys. :P

Treeni oli siis hyvä. Tuntui ihan MAHTAVALTAAAAAAAA päästä jumpalle. Mullahan on siis pari viikkoa menny ihan sekasin näiden reenieni osalta, mutta nyt pääsen taas tekemään oikealla tavalla. Ai että se on kivaa!
Siinä havvista pumpatessani kattelin peilistä ja KAPPAS! siellä vallan olkapää näkyi!
Vaikka oikeesti mua vituttaa että mun olkapäät ei kasva. Raivostuttavan hidasta olematonta kasvua mikäli sitä edes on.
No ei näytä olevan.


Mutta, josko taas jotain muutakin (kun mulla ei oo treenikuvia nyt teille jakaa..)
Oon tässä miettinyt tätä mun urakehitystä. Jota ei siis ole, mutta kouluttaudun tällä hetkellä. Olen aikojen saatossa törmännyt ties mihin "olen personal trainer"-tyyppeihin, joilla on aaaaaiiiivan liian kapeakatseinen ajatusmaailma siihen, että voisivat toimia varsinaisesti henk koht valkkuina yhtään kellekään muulle kuin bestiksilleen ja niiden rimpulasiskoille(tämä ei ole henkilökohtaisesti kenellekään rimpulalle tarkoitettu) .
MUN näkemys pt-toiminnasta on se, että pystyy auttamaan monen tasoisia ihmisiä tällä saralla. On toki hyvä, että jokainen erikoistuu johonkin, on kisalavoille tähtääville omat, laihduttajille omat, juoksijoille omat ja ties kelle.
Erikoistumista tarvitaan, mutta oon törmänny ajatusmalliin, että on vain se yksi ja ainoa oikea tapa, eikä mitään muita tapoja. Se on vähän sama (mun mielestä) kun vaikka sanois ryypykekkereissä että vaan bissellä voi vetää oikeet kännit.
Mun mielestä peruslähtökohta on, että arvostaa KAIKKIA ja kaikkien erikoisosaamista. Toki nyt puhun ammattimaisista personal trainereista, en mistään "kävin viikonloppukurssin" tai "elämäntapareenaaja ja siksi voin tituleerata itteeni raikuksi. ". No et voi.
Toki kokemus on hyvästä ja antaa paljon apuja, mutta silti mun mielestä sillon ei ole tarpeeksi kokemusta muusta kuin siitä omasta erityisosaamisestaan ja omasta tavastaan. Toki poikkeuksiakin on. Mutta noin niinku pääsääntöisesti.
Mä olen opiskelemassa itselleni muotiammatin, enkä ollenkaan tiedä, onko se hyvä asia. Aihe kiinnostaa mua tosi paljon, ja ala kutsunut vuosikausia.
Mut silti.
Pohdin, että jo pelkästään T4U kouluttaa uusia personal trainereita kokoajan, satoja, tuhansia vuosittain.
Onko tässä mitään järkeä? Voinko mä oikeasti saada tästä itselleni leipätyön? toki sitä toivon, mutta tuntuu että ovista ja ikkunoista tuuppaa uusia trainereita, saleja, ohjelmia, nettivalmennuksia, jaadijaadijaata, kokoajan. Oon niinku parturikampaajaksi opiskelevat muoti-ilmiönaiset yhdeksänkymmentäluvulla. PLAAAH.
Jotenki turhauttaa.
Siis ei tämä opiskelu, opiskelu on ihanaa ja uuden oppiminen on mahtavaa, mutta tarkoitankin sitä, että opiskelenko mä nyt kuitenkin alalle, missä ei kohta riitä tämmöselle tavalliselle peruspirkolle töitä?
Jos mä alkasin koutsaamaan jotai fitnessfitness-tyyppejä, oisin niin in ja pop. Mutta mulla on kuitenkin tarkoitus olla apuna ihmisille, jotka voi luokitella samaan kastii kuin mä. Niinku tämmönen tavallinen. Siis tottakai mä haluan olla apuna kaikille tarvitseville, Auttaa kaikkia joita vaan suinkin voin auttaa.
Mut siis ymmärrättekö?
On personal trainereiksi itseään kutsuvia, jotka eivät osaa opastaa edes kulmasoutua käsipainoilla. Jotka eivät osaa tehdä edes ITSE ylätaljavetoa eteen oikein, saatikka opastaa sitä muille. On ihmisiä, jotka printtaavat samat ruokaohjeet kaikille, riippumatta lähtökohdista tai tavoitteista. On ihmisiä, jotka kutsuvat itseään personal trainereiksi vaikka eivät ole koskaan ikinä ole ketään ammattimaisesti valmentaneet.
Ja sitten on niitä, jotka ovat käyneet koulua, ovat itseoppineita (mikä sekään ei siis ole huono asia, jos katsontakanta ei ole suppean yksisilmäinen.) ja jotka OIKEASTI osaavat nämä jutut.
Mä siis en vielä osaa kaikkea, mutta opiskelen kovasti.

Meitä on niin paljon, miksi mä olisin parempi kuin joku muu? miksi kannattaa valita juuri minut?
No tietysti keksin monia omakehuhaisee-laineja:


*mä olen itse pudottanut painoa, useasti, myös raskauskiloja, useasti. Tiedän millasta se on
*olen iloinen, kannustava, positiivinen, omistautuva, tunnollinen ja osaan myös potkia perseelle tarpeen vaatiessa
*valmistuttuani voin rehellisesti sanoa olevani ammattilainen
*mä olen äiti. Mä TIEDÄN mitä se on, kun töiden, ruuan, perheen kaikkien jäsenten harrastuksien, vauvan yökukkumisen ja miehen ylitöiden vuoksi tuntuu että 24/7 ei vaan riitä. Ja silti sen saa riittämään. Myös nukkumiseen ja laatuaikaan kaikkien perheenjäsenten kanssa
*minä olen kiinnostunut juuri sinusta
*mä handlaan nää jutut

No niin, siinä oli nopea tsekki itseen. Miten toi erottaa mut kenestäkään muusta? niin, persoonakin vaikuttaa. Mä oon myös tosi ärsyttävä joidenkin ihmisten mielestä. Oon aika suora, ja oon tosi huono kuuntelemaan mitään selityksiä.
Mut sillon, kun mä olin välittäjänä Kiinteistömaailmalla, mä sain kaupanteossa asiakkaan varta vasten MULLE tekemät korvikset lahjaksi, ja just noin kuukausi takaperin sain facessa viestiä yhdeltä iiiiihanalta asiakkaalta, että mun pitäs tulla kattoo ku ne on remontoineet mun niille myymän asunnon aika läpikotaisin.
Ne osti sen asunnon 2012 huhtikuussa.
Et ehkä mä oon aika kiva kans.
Noin niinku persoonana.
En mä tiedä, mies, joka meillä asuu, väittää että mä jäkätän aika paljon ja kukaan ei koskaan kuuntele mua ja mä tapaan mun ystäviä liian vähän ja sillonki ku tapaan niitä mietin vaan omia asioitani omissa maailmoissani enkä kuuntele niiden murheita.
PLUS, et oon ihan varma että mun perse on valahtanu polvitaipeisiin viidessä päivässä.
Niin, ja oonhan mä aika epävarma. näemmä.

Eli, personal trainereita on pilvin pimein, miksi MÄ olisin parempi kuin joku muu? miksi MUT kannattas haluta?


Näihin tunnelmiin päätän tämän postauksen, sattu soimaan puhelin ja tuli surkeita uutisia.
Nyt mä meen olemaan hyvä ystävä.