Tiimitunnukset kunnossa. Kenen joukoissa seisot sen lippua kannat.

Tervehdyyyyysss!!!
Minä täällä taas, ja eilen kävin salilla. Oli olka-ojentaja-päivä, ja arvatkaa mitä?! mun OLKAPÄÄT on KIPEET!! JEE!!! Viime olkatreeni tehtiin siis puolivalkun kanssa, ja otettii vipareihin isompia painoja. En oo uskaltanu nostaa painoja ku oon aatellu että liikepuhtaus kärsii = menee ihan väärään paikkaan koko liike. Väärässä olin, ja nyt on olkapäissä tunne että treenattu on. JEIJ! oon tosi hyvilläni. On siitä treeniavusta sitten vaan hyötyä, olen sen nyt näiden neljän yhteistreenin kautta oppinut. Olen saanut lisää itseluottamusta ja uskallusta ottaa isompia painoja, saanut uusia liikkeitä ohjelmistoon, varmistuksen liikkeiden oikein teosta ja mikä parasta, KANNUSTUSTA ja positiivisia sanoja! Miten kauhean tärkeää on kuulla positiivista palautetta ja kommentointia ylipäänsä tämän duunin ohessa! Sitä itse niin herkästi jumittaa vertailuun eikä aina tajua, että niin, mulla on puolen vuoden ikänen beebis tuolla yläkerrassa nukkumassa ja pari muutakin lasta tässä eikä mitään superfitnesskissa-treenitaustaa vuosia. Ja oonhan mä ihan tyytyväinen itseeni, siis siihen, mitä on tapahtunut. Mutta onhan se niin kiva kuulla muidenkin suusta. :)
Kuvasin eilen aamulla itseäni takaapäin. Minulla ei siis ole alaosaakaan tässä kuvatessa, joten jouduin rajaamaan hanurini pois, koska se ei ole yhtä kuvauksellinen kuin esimerkiksi evellä.
Tarkoitus oli siis tehdä takatsekkiä, kun mulla on tossa jo normaalistikin leveän lantioni päällä semmoset ikifättikasat, jotka luo perseestäni laatikkoimaisen kuvan.

Alan saamaan pikkuhiljaa normaali-ihmisen muodon. :D Sekin on kiva!

Oon syönykin, mikä on jo ihan hienoa, koska mun syömiset on ollu vähä niin ja näin viime aikoina. Vanha äidiltä peritty Braunin sauvasekoitin on ollu käytössä iän kaiken, ja aina se vaan toimii yhtä moitteetta:

Toi rahka-ananas on mun uusin suosikki. aivan MIÄLETTÖMÄN ihanaa, vaikka kyllä ne pakastemarjatkin toimii aika tappavan upeasti makuna.

Treeni siis sujui, sali oli täynnä ja minulla hyvä mieli.
Kotona löysin itseltäni myös pienet kuopat dekolteesta. Ne on siis rintalihaksen rajat. XD muokkasin hieman kuvaa niin jos varjot auttaisivat teitä löytämään ne. :D

Tämä oivallus syntyi siitä, kun kuvasi itseäni peilistä. Vaatteet päällä tällä kertaa, ja ihan vaan että miltä mää näytän niinku toisen silmässä. Tästä kuvasta innostuneena lähdin etsiskelemään kuvia matkan varrelta.
Tämmösiä löysin, saman peilin ääreltä, vaatteet päällä:

Semmosta. Kai se olemus on vähän muuttunut. :D Varsinkin toi pallo tuossa eessä. :D Oli se jumalaton, voi ristus!

Mitäpä muuta. NIIN! Meikän huppari saapu perjantaina! Ihan niin sairaan hieno että hyppelehdin ilosta!

Siinseo oma nimiki brodeerattuna rinnassa. Pätevännäkönen, vielä kun vaan sais lihaksia sinne hupparin hihoihin. Ja selkään. Ja ja ja…
IIH!!!!
"kenen joukoissa seisot sen lippua kannat" ja tässä näkyy, miun ihan lemppispemppis sali ikinä! Mikä muuten laajenee! Ihan sikamagee juttu, ja jos sulla ei oo vielä vakkarisalia Oulun suunnilla niin suosittelen. Omistajat on IHANIA ja muutenkin salin meininki on ihan huippua. Itse olen käynyt täällä vuodesta.. 2011? pienillä tauoilla, ja en kyllä vaihda ikinä enää MIHINKÄÄN. Varustetaso on ihan viimisen päälle, palvelu ykkösluokkaa ja kuten sanottu, Salilla käyvä sakkikin on ihanan sekalaista ja mahtavaa ja ilosta ja reipasta. Ja, myönnän, lihaksikasta. :D Tässä porukassa voi huoletta olla alottelija tai vanha konkari, itse koen mahtavaksi plussaksi sen, että löytyy kovaa treenaavia naisia, joiden upeista vartaloista saa lisäpotkua omaankin treeniin. Jos treenaisin ns tavissalilla missä niissäkään ei ole siis mitään vikaa, niin ehkä sokeutuisin, täällä on ihanaa se, että voi tosiaan ihailla myös niitä superlihaksikkaita naisiakin. :) ah, mahtava paikka!

Suosittelen, mikäli se ei tästä vielä käynyt ilmi. :D

Oon syöny kannaa ja makaronia, makaroni oli pakko kuvata koska oon tosi huono ollu nyt syömään (oikeeta) hiilaria.

Nii, ja kävin mää laittaa ne uudet kynnetki.. Valkoset niistä piti tulla mutta mun kynsimimmi kekkas taas jotain jännää ja minähän olen avoin kaikelle uudelle.

Eil ol nätit?!

Vaakakin kertoi taas tosiasiaa syömisestäni:

Eihän sen nyt enää tartteis pudota enkä mä sitä oo tässä pudottelemassakaan. Pari kiloa ottasin mieluusti lisää, jos se olis lihasta ja rasvaa palais siinä samalla. Mutta me kaikkihan tiedämme, että mun pitää syyä OIKEIN jotta näin tapahtuu. Olen kovasti menossa siihen suuntaan.
Olen pudottanut 19 kiloa synnytyksen jälkeen. Synnyttämään lähdössä painoin 88,8kg. Hassua. Vaikka se tuntuu että oli maailman rankinta pudottaa se paino, niin ei se nyt enää tunnukaa miltään urotyöltä, pitää aina muistuttaa ittiä siitä että kyllä, kova duuni takana.
Meillon ollu ihan nätit kelit vaikka lunta satoikin maahan.

Tänään oli välipäivä, käytiin koko joukkueen voimin reippaan tunnin patikoinnit. Posket saatiin punaisiksi ja vatsat nälkäisiksi.
Huomenna mulla on se värihommeli, saan ilmeisesti kunnon harmaan villasukkalookin tukkaani. Se tarkoittaa myös sitä, että ekaa kertaa puoleen vuoteen (voi olla ylikin, en enää tiedä) mies, joka meillä asuu, on KOTONA ILLAN (eli siis hoitaa lapsia sen värihommelin vuoksi) eli värihommista kun pääsen niin pääsen iltasalille ja KYLÄÄN ystävättärelle ilman lapsia ARKI-ILTANA. Käsittämättömän jeppistä!!!!
Sit tähän loppuun tämmönen hyvä, mihin törmäsin Jeritan fb-sivulla:

Itse en tiedä vielä ensimmäiseenkään vastausta, mutta eiköhän se tässä elämässä selkiä.
Että mitä mää haluan.


PS: tämä tässä on minun sadas (100.) postaukseni.
Tiedoksenne.