ensitavoite

ensitavoite

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Uuden ruokasuunnitelman ensimmäinen päivä. Lihas, come to mama!!

Kävin tänään salilla.
Söin tänään ruokaa.

Aamu alkoi puurolla. Sitä oli sen verran paljon, ettei se mehukeiton kanssa meinannut mahtua lautaselle. Mahaan se kaikki mahtui.
Ei ollu nälkä.
Aika makia tunne.

Volyymiviikko korkattu, ja kyllä täytyy sanoa että TOIMII! pitkiä sarjoja, paljon sarjoja. Olin tulessaliekeissäfiiliksissälihaskuoliossa.
Ja kappas!
Siellähän vallan pikkulihas meni pumppiin! hehe!

Kotona kokkasin. Joo, näyttää meillä tältä, kun mä pääsen keittiöön. taas sen ikuistin..
Ruokaa on.
Paljon.

Ja sit mä keitän kahvia sata kertaa päivässä, ja kattokaa!!
siellä ne on miehen, joka meillä asuu, karsat kaapissa nätisti kahvitarpeiden vieressä. No, rehellisesti sanottuna tämä eka päivä valioo on menny heleposti. Mutta kyllä mää sen tiesinkin. Päätös on päätös ja mää oon päätttäny näyttää paremmalta. XD

Vietin eilen illalla aikaa miehen, joka meillä asuu, kanssa vuoteessa keskustellen näistä jutuista. Halusin ymmärtää painonnousun rautalangasta vääntäen, koska mulle täytyy asiat selittää siten että mä ymmärrän.
Kysyin, että enkö mää sitte levene, kun mulla kuitenkin On tätä fättiä tässä kropassa. No, hän kertoi "minun kielelläni" sen niin, että sen vihdoin tajusin. No, nyt mä olen enemmän sinut painonnousun kanssa vaikka mua kyllä joka suupalalla hirvittää. Pitää vaan tottua. Luotan siihen mitä puolivalkku käskee mun tehdä. :D

Nyt mä oon liian väsyny joten enpäs jaarittele enempiä.
Huomenna välipäivä ja keskiviikkona treenit puolivalkun kanssa. JEIJ (vai pitäskö sanoo jaiks.) !!!

6 kommenttia:

  1. Treeniä ja ruokaa niin hyvä tulloo!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo, jotakuitenkin ja osimoilleen näin. :D

      Poista
  2. nuo suklaatit tuolla kaapissa :) mä varmaan raivaisin mun makroihin tilaa niille :) tai nuolisin vaan ja laittaisin takas kaappiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pitäsköhän munki raivaa… :D no jos mä ootan lauantaille. :D

      Poista
  3. Jotenkin sitä odottaa aikaa, jolloin saa taas syödä, vaikka aina tuosta vatsamakkarasta eroon haluaakin. Ja mulla ei edes superpienet kalorit vielä olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. syömiseen mulla on niin kummallinen suhde että liekkö saan siitä koskaan normaalia. Tai siis mä voisin ihan hyvin syödä pelkkiä hedelmiä ja salaatteja koko loppuelämäni ja siihen päälle hyvää lihaa, kalaa ja kanaa. en mä sillai tartteis muuta. Siksi tää bodibodi-hommeli on hankalaa kehityksen kannalta jos vetelisin rehuja vaan.. pystyisin elää iha hyvi jollai 1300kalorilla päivässä. ei tekis tiukkaa. siks mua nii ahistaaki tää "puhtaan ruuan mättäminen" niin paljon.

      Poista

heräsikö ajatus? jaa se kanssani!