ensitavoite

ensitavoite

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

vko 2 takana.

Oon ollu ihan koomassa koko päivän. Päätä särkeny (taas!) ja veto ollu ihan pois. Sairautta ei kuitenkaan ole ilmassa, joten eiköhän tässä oo vaan kisaväsymystä, hehhehe, ei kai, siis ihan vaan oon antanu kropan rötvätä.
Mies, joka meillä asuu, on tehny ruuatkin tänään.
Se myös siivos, otin kuvaa ihan siksi että oli niin eksoottista:
Tässä hän on siis tehnyt ruokaa, on syöty ja hän tyhjää tiskaria ja laittaa paikkoja. Ihan HIRVEE kuva meijän keittiöstä, kamala kaaos näyttää olevan... ;D
Mutta toi tossa on niinku se mies, joka meillä asuu.

Oon tässä pohtinu, kun suussa maistuu paska ja päätä särkee, että vetääkö mun kroppa välillä ketoosiin?! :O en tiedä onko semmone osaketoosi mahollista ees, mutten keksi mitään muutakaan syytä tähän. Syön hiilareita ihan pätevästi, mut en sit tiä.. pitää kysyy, huomenna on taas raportointipäivä.
Tänään kävin vaa'alla ja kappas vain, 200g eiliseltä. Toki, muistetaan se että huomenna se on enempi taas, mut kumminki, nää on kivoja ylläreitä.
On se niin lähellä jo, mutta silti vielä aika kaukana. Toisaalta, oon varmaan puhunutkin, se vaaka on vähä niinku menettäny merkitystä tässä matkan varrella. Annan painon tippua omaan tahtiinsa vaan, yritän keskittyä peiliin. Josko sieltä kuoriutuis joskus jotain tuttua. :D

Mulla on pari viikkoa mun PT-koulutuksen alkuun. Jännittää, mitä siitä tulee. Mutta oon kyllä innoissani. En tiedä, mitä sillä koulutuksella tulen koskaan tekemään, mutta monen vuoden haave kun on, on se ihana toteuttaa. :) Toivottavasti se auttaa mua itseäni myös. Ja diggaan et oon ite nyt tässä broggiksessani niin syvällä, että omaanpahan sitte omaakin kokemusta ns pt-valmennuksesta vaikka ruokavaliohommia tässä lähinnä onkin.
IIH! saattepahan kuulla sitte siitäkin hommasta. Onneksi mulla toi mies, joka meillä asuu, on PT ja tosi hyvä sellainen. Saanpahan siltäkin sitte varmaan jeesiä kiperissä juttuissa. Se on semmoinen että tekee aina kaiken täysillä, ohjauksetkin. Ei seiso vieressä kädet puuskassa pipo syvällä päässä vaan on ihan messissä hommissa ja innostunut. Ja innostaa asiakastakin. Tietty. Oon tuolla omalla salillakin alkanu kyyläämään noita rainereita että miten ne tekee ja mitä ne ei tee ja muuta, saa semmoista fiilistä että "tosi hyvä" tai sitte " huhhuh tosta en maksas."

Mitäs muuta? no huomenna on taas reenipäivä JIPPII ja rinta-havvis-vatsa kiittää. Kuulemma noi meijän tyypit lähtee messiin, siis toi isoin ja toi pienin. Ne kaks siitä välistä ovat iskälässä. Kiva juttu, se isoin lupas että saan kumminki kulkee kulmat kurtussa kuulokkeet päässä ja hän huoltaa vauvan ja omat reeninsä.
Tosi kivaa, mä niin viime viikolla diggasin kun se oli messissä. Vaikkei siinä nii jutellakaan, mutta kun mää tykkään siitä. Ja toi salihomma, kuten kerroin, on semmone "meijän juttu" ollu aina.

Muuten, Hammerkäännöstä on tullu ihan yks mun suokkariliikkeistä, osuu niin hyvi ja korotussarjana kun sen tekee ni AAAAH mikä tuska!

Tämä viikko on ollut erilainen ruokien suhteen, olen siis ollut hiukan tympääntyneempi kuin viime viikolla. Kaikki kuitenkin hyvin ja loppuviimein, hemmetin heleppuahan tämä on.

Mut niin, ei tässä nyt kauheesti muuta tällä erää. Lunta on kamalasti, minä oon ollu sisällä viltin alla ja juonu kahvia. Ja haaveillu ylensyönnistä. Onneksi se ei ole mahdollista, koska hemmetin huono olo siitä tulis kuitenkin. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

heräsikö ajatus? jaa se kanssani!